Hernekeitto on suomalaisten herkku


Hernekeitto on yksi suomalaisten suosikeista. Useimmiten se ostetaan valmiina säilykkeenä – helposti ja nopeasti valmistuva herkku on valmisruokien kärjessä.

Hernekeitto kuuluu vahvasti suomalaisiin ruokaperinteisiin, eikä syyttä. Sitä on syöty varmuudella Suomessa jo vuosisatojen ajan. Hernekeitto saapui Suomeen samaan aikaan kristinuskon kanssa ja sitä syötiin usein juuri torstaisin – tuhti ja rasvaisella lihalla varustettu ruoka auttoi selviämään aina perjantaisin pidettävän paastopäivän yli. 1950-luvulla hernekeittoa alettiin valmistaa säilykepurkkeihin. Ilman teollisuutta tämä perinneruoka olisi todennäköisesti kadonnut suomalaisesta ruokakulttuurista.

Valmis ateria vain vettä lisäämällä

Hernekeitto on yksi suomalaisten suosituimmista valmisruoista. Suurin osa syö hernekeittonsa valmiina säilykkeenä. Kymppi-Maukkaat Oy:n tehtaalla Akaassa valmistetaan herkkua monessa maussa: perinteisen, sianlihalla varustetun hernekeiton lisäksi valikoimassa on myös broiler-, kasvis- ja palvihernekeittoa. Valmistus on kestänyt jo lähes 50 vuoden ajan.

Säilykehernekeitto on herkuista helpoin, sillä vain vettä lisäämällä ja kattilassa kuumentamalla yhdestä tölkistä valmistuu runsas, kasviproteiinia sisältävä ja varmasti täyttävä ateria ainakin kahden hengen tarpeisiin. Hernekeittotiiviste on lisäksi monipuolinen, sillä se soveltuu erinomaisesti esimerkiksi hernepyöryköiden pohjaksi.

Kotimaista valmistusta jo viidellä vuosikymmenellä

Kymppi-Maukkaat Oy:n hernekeittojen raaka-aineista suurin osa tulee kotimaasta –  suomalaisilta viljelijöiltä ja lihatuottajilta. Yritys kuuluu Laihian Mallas -konserniin ja osa herneistä tulee edelleen omilta pelloilta mallastehtaan kupeesta. Niiden lisäksi raaka-ainetta hankitaan noin 20 sopimusviljelijältä ympäri Suomen. Suomalaiset raaka-aineet ovat yrityksen perusta.

Kuivatut herneet tulevat Akaan Toijalaan suursäkeissä suoraan tiloilta. Sen jälkeen ne lajitellaan, liotetaan ja keitetään valmiiksi hernekeitoksi. Keittäminen on hidasta teollisuudessakin: koko prosessi liotuksesta valmiiksi säilykkeeksi kestää noin kahden vuorokauden ajan. Sesonkiin valmistautuessa keittoa keitetään kolmessa vuorossa. Laskiainen on ehdottomasti suurin sesonki – Suomi syö hernekeittoa, vaikka mäkeä ei laskettaisikaan.

Hernekeittopäivä kuninkaan määräyksestä

Torstai on perinteinen hernekeittopäivä. Kustaa Vaasan aikakaudella 1500-luvulla kansa maksoi osan veroistaan elintarvikkeina, kuten voina ja herneinä. Kuivatut herneet säilyivät syömäkelpoisina pisimpään, jonka johdosta niitä oli jäljellä keväällä verovuoden lopussa valtavia määriä. Kuningas joutui syömään hernerokkaa koko kesän kyllästymiseen asti. Lopulta hän määräsi, että kansalaisten oli syötävä hernekeittoa vähintään kerran viikossa. Täksi päiväksi valikoitui torstai, ja tapa elää edelleen suomalaisessa ruokakulttuurissa.